Karkeloista palatessa
Ne karkelot niin oli hauskal, soi soitto niin hurmaavaan, ett’ aamuhun huilasi aika – mitä äiti nyt virkkaakaan! Hän käskihän
Vanhoja suomalaisia runoja
Kategoriat
Poimintoja arkistosta
Laulun lapsi
Hyvä oli iso minulle, siskoset sitäi paremmat, paras armas äitimuori. Mie itse hyväpä kelle? Paha oli maailma minulle, pahempi impi
Hautaus
Eellä ensin risti puinen, sitten pappi partasuinen. Sitten ruumisvaunut, sitten lyhyt seura saattajitten. Sekin kylmä, virallinen, vaikka varsin toverinen. Soittokunta